login
Mwanza osa 6: Some serious business..

Ma 25.6.

Tanaan on tarkoitus jatkaa siita mihin perjantaina jaatiin; savusukelluksen perusteiden lapikaymista, mutta paloasemalla meita odottikin yllatys. Edellisena yona paloasemalla oli ollut tulipalo.


Tulipalon jalkia kaulustohallissa.

Paloaseman kalustohalliin oli varastoitu remontin vuoksi kasa paikallisen terveysaseman irtaimistoa. Laja sisalsi paitsi kaikenlaista paperi- ja arkistomateriaalia myos ison lajan erilaisia laakkeita; rokoteampulleja seka antibiootteja seka jauhe- etta pillerimuodossa. Emme ensin huomanneet koko juttua, mutta kun Gaddafi mainitsi  palosta, kiinnostuimme palojaljista seka oudosta hajusta.



Akkiseltaan naytti silta etta kasassa ehka oli joidenkin aineiden reagoinnin seurauksena tapahtunut jonkinlainen itsesyttyma. Palossa ja sen sammutustoissa oli rikkoutunut runsaasti edella mainittuja laakeastoita ja ne todennakoisesti aiheuttivat oudon hajuisen, voimakkaan karyn kalustohalliin. On todennakoista, etta kyseiset aineet palaessaan muuttuvat haitallisiksi yhdisteiksi. Eli paikkahan muodostui vaarallisten aineiden onnettomuuskohteeksi.

Kun yritimme selittaa tilanteen vakavuutta paikallisillle kollegoille, ensin tuli vastaan lahinna epauskoisia ilmeita, mutta lopulta saimme vaen vakuutettua etta paikka ei ollut terveellinen ja asialle pitaa tehda jotain ja pian.

Muutos suunnitelmiin, taas. Siirsimme koulutustapahtuman takaisin Gandhi Houseen, ja kavimme tilanteen ryhman kanssa lapi. Samalla paatimme, etta tassahan meilla samalla on erinomainen harjoitusrasti paineilmalaitteiden kayttoon ja vaarallisten aineiden kanssa toimimiseen. Tavoitteena on saada tansanialaisten kollegoiden tyopaikka jalleen turvalliseksi.



Onnettomuuspaikan eristys.

Kun lahdimme selvittamaan tulipalon jalkien raivaamiseen liittyvaa asiaa, paikallinen byrokratia taas yllatti meidat suoran toiminnan suomalaiset. Kasaa ei kuulemma saa siirtaa kalustohallista mihinkaan, koska se on toisen hallintokunnan omaisuutta, ei vaikka kyseessa on vaarallinen palojate... pantiin kuitenkin kysely liikkeelle, pakkohan asialle on tehda jotain.

Lahdimme valmistelemaan tehtavaa seuraavalla suunnitelmalla:
  1.     paineilmalaitteet laitetaan kayttokuntoon
  2.     koulutetaan pi-laitteiden peruskaytto ja kayton jalkeinen huolto
  3.     hankitaan lupa paikan siivoamiseen vaikka kiven silmasta
  4.     paikalliset palomiehet siivoavat paikan paineilmalaitteita kayttaen siten, etta kaikki laakejate sijoitetaan suljettuun astiaan, joka merktaan asianmukaisesti biohazard-merkinnoilla

Ensin aloitettiin paineilmalaitteiden kayttokuntoon laitto. Paikalliset olivat saaneet selville, etta Mwanzan kaupungin satamassa oli sukellusliike, jossa oli paineilmakompressori. Gaddafi totesi, etta pullojen taytto saattaa maksaa paljon, eika heilla valttamatta ole siihen varaa. Lupasimme etta raha ei ole ongelma; me hoidamme taman maksun. Ei kun paineilmapullot paloautoon ja matkaan. Perilla taas muutaman johtajan,pienemman ja isomman, kautta paastiin portista lapi satama-alueelle.

Tapasimme sukellusyrittajan, ja sitten alkoikin melkoinen tinkiminen. Pullojen taytto kylla onnistuu, mutta hintapyynto oli sita luokkaa, etta meinasimme pudota persuksillemme; 80 000 Tansanian shillinkia / pullo, eli noin 40 euroa. Paljon puhetta ja huutoa suomeksi, swahiliksi ja englanniksi, ja hinta alkoi pikku hiljaa pudota. Marko oli tiukempi kuin turkkilainen kauppias, ja lopulta paasimme sopimukseen; lopullinen hinta 10 pullon taytosta oli 100 000 shillinkia eli 50 euroa. Voisiko sanoa, etta paineilman alkuperaisessa pyyntihinnassa oli aikas paljon ilmaa...?


Tiukka sukellusyrittaja, kaupungin ainoa kompressori oikealla.

Paastiin  myos sopimukseen etta "next time price is cheaper", eli saatiin sovittua Mwanzan kollegoille jatkumo paineilmahuoltoon, mika tarkoittaa toivattavasti sita, etta heilla jatkossa on taalla jatkuva kyky kayttaa pelastustoiminnassa paineilmalaitteita; eli olemme rakentamassa Mwanzan palolaitokselle aivan uutta suorituskykya!

Marko käy lapi paineilmalaitetta, Gaddafi tulkkaa.


Mwanzan palolaitoksen historian ensimmäinen savusukeltaja.

Pullojen taytto kestaa huomiselle, joten sitten vaan takaisin paloasemalle tekemaan muita valmisteluja. Reuben kavi hakemassa Jarin mukaansa; kaupungininsinoori halusi tavata, ja keskustella palo-auton tilanteesta. Asiat ovat nytkahtaneet eteenpain. Kavimme kaupungintalolla lapi autoon liittyvvat huolinta- ym. paperit. ja leimattiin ne Mwanzan kaupungin virallisilla leimoilla (joita oli aika paljon meidan mittakaavan mukaan). Reuben sanoi, etta viela tanaan yksi henkilo lentaa Dar - es Salaamiin papereiden kanssa, ja toivottavasti saa huomenna jo auton mukaansa. Toiveissa on, etta viela nahdaan ko. ajoneuvo taalla ja ehka jopa ehditaan sita viela loppuviikosta viela kouluttamaankin.

Huomenna jatketaan paloaseman tulipalon jalkiraivausta asianmukaisella tavalla.