login
Väestönsuojelu

Yleistä

Väestönsuojia on rakennettu ja rakennetaan edelleen voimassa olevien säädösten mukaisesti ensisijaisesti poikkeusolojen asevaikutuksia vastaan. Rakentamisvelvoite on vaihdellut vuosien saatossa aika-ajoin tarkistettujen uhkakuvien mukaisesti, mutta ei ole koskenut missään vaiheessa aivan kaikkia rakennuksia. Tyypillisesti rakentamisvelvoitteen ulkopuolelle ovat jääneet mm. omakotitalot sekä pienet rivi-/kerrostalot ja työpaikkarakennukset.

 

Talosuojat

Kiinteistökohtaiset väestönsuojat ovat osa väestönsuojelua ja niiden käyttö perustuu pelastuslainsäädännössä määriteltyyn väestönsuojan rakentamisvelvollisuuteen.

Rakennuksessa sijaitsevan väestönsuojan kunto ja käyttövalmius ovat rakennuksen omistajan tai haltijan vastuulla. Suojan omistaja huolehtii siitä, että suoja laitteineen pysyy kunnossa ja että siellä on kunnon ylläpitämistä ja hätätilanteita varten tarpeelliset työkalut.

Jos väestönsuojaa käytetään muuhun tarkoitukseen, se on voitava kunnostaa väestönsuojakäyttöön 72 tunnissa. Väestönsuojeluvälineet ja väestönsuojalaitteet on voitava ottaa käyttöön saman ajan kuluessa.

 

Kalliosuojat                                            

Talokohtaisia suojia korvaamaan on rakennettu mm. Tampereella muutamia kalliosuojia, kuten Nääshalli, Hervannan kalliosuojat ja Osmonkallio. Nämä eivät siten ole yleisiä väestönsuojia, vaan lähialueiden kiinteistöjen asukkaille tarkoitettuja talokohtaisia suojia. Kalliosuojat ovat normaalioloissa hyötykäytössä, kuten liikunta- ja harrastetiloina.

Ainoa ns. yleinen kallioväestönsuoja on Liisankallion suoja, os. Liisankatu 2. Yleiset väestönsuojat ovat kaupungin rakennuttamia ja tarkoitettu kaupungissa asuvia, työskenteleviä tai oleskelevia sekä ulkona liikkuvia henkilöitä varten, joita ei voida muuten riittävästi suojata.

 

Väestönsuojatilanne

Kokonaisuutena arvioiden väestönsuojatilanne Tampereella on varsin hyvä. Suojapaikkoja löytyy määrällisesti kaikille asukkaille, koska rakentamisen yhteydessä esim. teollisuuteen, virastoihin ja laitoksiin sekä liikerakennuksiin on syntynyt suojapaikkoja huomattavia määriä ja näitä on mahdollisuus hyödyntää tarvittaessa niiden asukkaiden osalta, joilla suojaa ei ole omassa asuinrakennuksessa. Suojautumistarvetta vähentää lisäksi mm. poikkeusoloissa tarvittaessa suoritettavat evakuoinnit.

 

Normaaliajan suojautuminen

Normaaliajan onnettomuuksissa suojautumistarvetta väestönsuojaan ei käytännössä ole, vaan suojautuminen sisätiloihin, ilmanvaihdon pysäyttäminen ja ikkunoiden, ovien jne. tiivistäminen tarvittaessa antaa riittävän suojan niin kaasu- kuin säteilyvaaratilanteissakin. Uhkaavasta vaarasta ilmoitetaan yleisellä vaaramerkillä ja lisätietoja annetaan mahdollisimman nopeasti radion ja television välityksellä.

 

Toimintaohjeita normaaliajan onnettomuuksiin löytyy mm. pelastuslaitoksen verkkosivuilta (http://www.pirkanmaanpelastuslaitos.fi/Pirkanmaa-236)  sekä pelastussuunnitteluvelvollisten kohteiden (mm. vähintään kolmen asunnon asuinrakennukset) osalta pelastussuunnitelmista.

 

Nykyaikainen väestönsuoja antaa käyttökuntoon laitettuna suojaa asevaikutuksilta, rakennussortumilta, ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta. Oman väestönsuojan sijainti- tai olemassaolotieto löytyy isännöitsijältä tai taloyhtiön hallitukselta.