Kesänviettoon rauhallisesti ja turvallisesti - myös kaupungissa 16.06.2017 |
Kesänviettoon rauhallisesti ja turvallisesti - myös kaupungissa Kevät ja alkukesä ovat olleet poikkeuksellisen kuivia. Tämä on näkynyt myös metsäpalojen määrässä. Tulen kanssa täytyykin olla erityisen varovainen, sillä tilastojen mukaan esimerkiksi kesäkuussa 2016 syttyi 14 tulipaloa vuorokaudessa. Suuri osa maastopaloista syttyy nuotiosta, kokosta tai grillistä. Kokko, nuotio ja grilli liittyvät myös kiinteästi suomalaisten kesänviettoon.
Kesälomakauden alkaessa pelastuslaitos haluaa antaakin turvallisuusvinkkejä, jotta mahdollisimman monen kesän vietto sujuisi turvallisesti.
Avotulen käyttö
Avotulen, jollaiseksi katsotaan mm. nuotio, risujen- ja puutarhajätteen poltto sekä juhannuskokko, käsittelyssä on keliolosuhteista riippumatta aina tietty riski. Palovaaran sekä poltosta ympäristöön aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi on avotulen käsittelyä rajoitettu erilaisilla säädöksillä. Toisen omistamalle maalle avotulen teko ilman lupaa tai pakottavaa tarvetta on aina kiellettyä. Kuivissa olosuhteissa ja erityisesti metsäpalovaroituksen aikana avotulen tekeminen on lisäksi kiellettyä metsään tai sen välittömään läheisyyteen. Metsän, rakennusten ja muiden syttyvien kohteiden läheisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös mahdolliset heitteet ja kipinät, jotka voivat kulkeutua tuulen mukana hyvinkin pitkiä matkoja. Kuntakohtaisesti avotulen tekoa koskevat ohjeet voit tarkistaa www.pirkanmaanpelastuslaitos.fi à hyvä tietää à ohjeita juhannuskokon polttajalle http://www.pirkanmaanpelastuslaitos.fi/Pirkanmaa-139
Lataa 112 Suomi -mobiilisovellus puhelimeesi, niin Hätäkeskus osaa paikallistaa automaattisesti sijaintisi. Latauslinkit löydät ositteesta: www.digia.com/112suomi Onko osoite ja mökin koordinaatit tiedossa? Myös vieraassa paikassa kyläillessä on hyvä olla selvillä lomapaikan osoitteesta ja sijainnista. Vapaa-ajan asunnon sijaintitiedot on hyvä säilyttää näkyvällä paikalla, esimerkiksi pääoven sisäpuolella. Sijaintitietolomakkeeseen täytetään selkeästi esimerkiksi 112 Suomi -mobiilisovelluksella haetut koordinaatit. Sijaintitietolomakkeet löytyvät osoitteesta: http://www.112.fi/medialle/julkaisut Huolehdi, että kesäasunnossa on toimivat palovaroittimet. Huolehdi myös, että perheesi tietää hätäpoistumistiet ja alkusammuttimien säilytyspaikat. Tarkista, että nuohous on suoritettu (kesäasunnoissa kerran 3 vuodessa) ja että savuhormit ja tulisijat ovat talven jäljiltä kunnossa.
Pelastuslaissa sanotaan, että kiinteistön omistajan ja haltijan on huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet tai muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Peruslähtökohtana voidaan pitää, että poliisin ja pelastusviranomaisten on päästävä apua tarvitsevaan kohteeseen, kun jokin onnettomuus sattuu.
Monesti kesäasuntojen rakentamisen jälkeen ei tiellä ole liikkunut raskasta kalustoa ja tien reunojen kasvillisuus on saattanut kasvaa voimakkaastikin, ja tästä syystä raskaat pelastusajoneuvot eivät välttämättä pääse perille.
Osaathan auttaa
Turvallisesti myös kaupungissa
Suomalaisten kesänvietto ja erityisesti juhannuksen juhliminen on muuttanut muotoaan. Juhannusta vietetään yhä enemmän myös kaupungissa. Jos jotain kuitenkin sattuu, niin tulipalon syttyessä kerrostalossa täytyy osata toimia oikein.
Suomessa pelastusviranomaisen ohje kerrostalon tulipalotilanteessa on varsin yksinkertainen: turvallisin paikka on yleensä oma asunto, mikäli tuli tai savu ei ole vielä levinnyt sinne. Miksi näin? Kun Suomessa rakennetaan kerrostaloja, jokainen asuinhuoneisto niin sanotusti osastoidaan omaksi palo-osastokseen. Asunnon pitäisi silloin kestää sisä- ja ulkopuolista paloa vähintään tunti, vaikka naapurihuoneistossa palaisi. Jos porrashuoneeseen ei ole vielä levinnyt savua, silloin sitä kautta saa paeta. Mutta jos porrashuoneessa on savua, oma huoneisto on silloin turvallisin paikka. Tarvittaessa voidaan porrashuoneen ovi tiivistää esimerkiksi kostealla pyyhkeellä. On hyvä mennä parvekkeelle tai ikkunaan ja ilmaista itsensä pelastajille. Jos nostolava-auto ei pääse pelastamaan, palomiehet tuovat asukkaat turvaan porraskäytävän kautta pelastautumishuppujen avulla. Asukkaat voivat tehdä itsekin melkoisesti oman ympäristönsä turvallisuuden parantamiseksi poistamalla ylimääräiset tavarat porraskäytävistä. Lastenvaunut ja polkupyörät haittaavat mahdollisia evakuointeja ja estävät nopean poistumisen. Lastenvaunut on helppo sytyttää ja palaessaan niistä erittyy ilmaan yllättävänkin paljon savukaasuja. Taloyhtiön vastuulla on voimassaoleva pelastussuunnitelma ja myös tiedottaminen siitä. Tärkeää on myös varmistaa, että tarvittaessa pelastajat pääsevät paikalle eivätkä väärin pysäköidyt autot ole esteenä. Letkuja voidaan vetää kauempaakin, mutta parvekepelastautumiseen tarvittava nostolava-auto ei voi auttaa etänä. Pirkanmaan pelastusviranomaiset tavoittaa vaihteen numerosta (03) 565 612
Linkkejä turvalliseen kerrostaloasumiseen:
http://pirkanmaanpelastuslaitos.fi/js/upload/1151002051Turvallisuusohje%20Kerrostalo.pdf
http://pirkanmaanpelastuslaitos.fi/js/upload/1568513677turvallisuustarkastus_kerrostalo.pdf
http://pirkanmaanpelastuslaitos.fi/Pirkanmaa-140
http://pirkanmaanpelastuslaitos.fi/js/upload/1462863409_OPAS%20TALOYHTIOT.pdf |
|
![]() |
Ajankohtaista | Asukkaille | Yrityksille | Tietoa meistä | Hyvä tietää | Lomakkeet | Ota yhteyttä | Juhlavuosi |